Uskonnolliset yhteisöt muodostavat jäsenilleen ennen kaikkea
hengellisen kodin. Yhteiskunnan näkökulmasta uskonto on kuitenkin paljon
muutakin. Suomen suurin herätysliike lestadiolaisuus vaikuttaa
”maailmassa” monin tavoin. Aktiivisimmillaan lestadiolaiset ovat olleet
puoluepolitiikassa ja yrityselämässä.
Tiiviimmätkään uskonnolliset liikkeet eivät ole irrallaan muusta
maailmasta. Ne ovat osa yhteiskuntaa ja yhteiskunnallisia toimintoja.
Tämä pätee myös vanhoillislestadiolaisuuteen ja muihin lestadiolaisuuden
alaryhmittymiin. Vaikka lestadiolaisuudessa on olemassa piirteitä,
jotka vahvistavat sen sulkeutuneisuutta, liikkeen jäsenet toimivat
samanaikaisesti monilla yhteiskunnan alueilla, ”maailmassa”.
Maailma ei ole kuitenkaan uskovaiselle ihmiselle vain yhteisön
ulkopuolella olevaa todellisuutta, vaan todellisuutta, johon myös itse
osallistutaan, ”ollaan maailmassa”. ”Maailmassaolemisella” ei korosteta
ehdotonta eroa uskonnollisen liikkeen ja maailman välillä, vaan
pikemminkin sitä tosiasiaa, että myös uskonnollisten liikkeiden jäsenet
ovat osa maailmaa ja he osallistuvat monin tavoin sen toimintoihin.
Maailmassaolo tarkoittaa kohtaamista ja vuorovaikutusta, jossa
kohdataan asioiden ja käytänteiden lisäksi myös liikkeeseen
kuulumattomia ihmisiä. Ja päinvastoin: uskonnollisiin liikkeisiin
kuulumattomat ihmiset kohtaavat näissä tilanteissa ja toiminnoissa
liikkeisiin kuuluvia ihmisiä, mikä ei ole välttämättä mahdollista
muutoin.
Politiikka, talous ja työ
Maailmassaoleminen ei ole automaattisesti kielteistä tai uhkaavaa. Se
voi olla myös välttämätöntä ja jopa myönteistä uskonnollisen yhteisön
ja siihen kuuluvien ihmisten kannalta. Tällaisia maailmassaolemisen
muotoja edustavat politiikan, talouden ja työn alueet.
Ne ovat yhteiskunnallisen osallisuuden alueita, joissa ihminen toimii
aktiivisena kansalaisena, ei ainoastaan Jumalan valtakunnan asukkaana.
Lestadiolaisuus korostaa työtä koko yhteiskunnan ja oman lähiseudun
parhaaksi. Yhteiskunnallinen osallisuus nähdään palvelutoimintana, jossa
yhteiskunnan palvelemisen ohella palvellaan myös Jumalaa.
Käytännössä palvelutoiminta toteutuu esimerkiksi siinä, että
vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluvia henkilöitä toimii mittavassa
määrin sekä paikallispolitiikassa että valtakunnallisessa politiikassa.
Paikallispolitiikassa liikkeellä on tietyillä alueilla huomattava
merkitys. Liike vaikuttaa myös kirkollispolitiikassa. Erityisesti tämä
näkyy vahvoilla kannatusalueilla, kuten Pohjois-Pohjanmaalla.
Valtakunnantasolla lestadiolaisuuden eri haarat muodostavat
erityisesti keskustapuolueen kannatuksesta selkeän osan. Professori
Jouko Talosen arvion mukaan edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2015
lestadiolaiset ja lestadiolaislähtöiset ehdokkaat saivat 11 % Suomen
Keskustan äänistä koko maassa.
Talouden alueella lestadiolaiset yrittäjät ja yritykset ovat saaneet
Suomessa kohtuullisen suurta jalansijaa, erityisesti rakennussektorilla.
Lestadiolaistaustaisia yrittäjiä toimii rakentamisen ohella laveasti
miltei kaikilla keskeisillä yrittäjyyden aloilla. Vaikka yrittäjyys on
ollut perinteisesti miesvaltaista, myös lestadiolaistaustaisia naisia
toimii yrittäjinä, erityisesti palvelualoilla.
Politiikan ja talouden alueilla lestadiolaisuus näyttäytyy
resurssina: lestadiolainen poliitikko tai yrittäjä saa hyötyä liikkeen
opillisista ja käytännöllisistä painotuksista sekä sosiaalisista
verkostoista. Toisaalta nämä verkostot ovat liikkeen ulkopuolisten
toimijoiden kritiikin kohteena. Esimerkiksi kysymykset keskinäisistä
sidonnaisuuksista ja lojaliteeteista tuottavat jännitteitä
lestadiolaisuuden ja ”maailman” välillä.
Lestadiolaisuus muuttuvassa maailmassa
Lestadiolaisuuden suhteessa maailmassaoloon on tunnistettavissa
eräitä yleisiä, hitaasti muuttuvia piirteitä. Näitä ovat niin
yhteiskunnallisen toiminnan nojaamineen kristillisinä pidettyihin
arvoihin ja palvelutoiminnan arvostus kuin myös laaja porvarillisten
puolueiden kannatus.
Kuitenkin maailmassaoleminen on myös väistämättä kiinni ajassa.
Totutut toimintatavat politiikan, talouden ja työn alueella löytävät
uusia muotoja yhteiskunnallisten rakenteiden ja toimintatapojen
muuttuessa. Uudenlaisesta työstä käy esimerkiksi vaikkapa
vanhoillislestadiolaisen elämäntavan esittäminen ja brändääminen
sosiaalisen median blogeissa.
Politiikan, talouden ja työn alueiden tarkastelu syventää ymmärrystä
hengellisyyden moninaisista tasoista uskonnollisten liikkeiden elämässä
ja osana laajempia yhteiskunnallisia verkostoja. Tällä tavoin tarkastelu
laventaa ymmärrystä lestadiolaisuuden – ja samalla ylipäänsä
uskonnollisten liikkeiden jäsenten – osallisuudesta ja toiminnasta
alueella, joka ei tavanomaisesti ole tutkimuksen kohteena.
Kevään eduskuntavaalien alla onkin ajankohtaista pohtia, miten
lestadiolaisuus asemoituu muuttuvassa yhteiskunnassa ja millaista
poliittista ja taloudellista valtaa liikkeen jäsenillä on nyt ja
tulevaisuudessa. Tämä pätee toki myös muihin uskonnollisiin liikkeisiin
ja yhteisöihin.
Tämä blogiteksti on julkaistu alunperin 13.3.2019
Katsomukset.fi-blogissa
Teksti liittyy keväällä 2019 julkaistuun kirjaan
"Politiikka, talous ja työ: Lestadiolaisuus maailmassa"