Taloudellinen toiminta uskonnollisessa liikkeessä

Taloudellinen toiminta uskonnollisessa liikkeessä: vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot

Uskonnollisten liikkeiden piirissä harjoitetaan monenlaista taloudellista toimintaa. Jotkut uskonnolliset liikkeet toimivat kuin yritykset, joillakin toisilla liikkeillä on puolestaan suuria omaisuuksia.

Toisaalta uskonnollisiin liikkeisiin kuuluvat ihmiset voivat olla aktiivisesti mukana liiketoiminnassa. Heillä voi olla yrityksiä tai he voivat olla mukana muiden yrityksissä esimerkiksi omistajuuden, hallinnoimisen tai johtamisen kautta.

Vanhoillislestadiolaisuus on esimerkki uskonnollisesta liikkeestä, jonka piirissä juuri taloudellinen aktiivisuus on merkittävää. Aihepiirin tärkeydestä huolimatta lestadiolaisuuteen nivoutuvaa taloudellista toimintaa ei ole aiemmin tutkittu käytännössä lainkaan.

Vanhoillislestadiolaisuuden kaltainen uskonnollinen liike on erityinen taloudellisen toiminnan konteksti. Tämän kaltaisessa tiiviissä uskonnollisissa liikkeissä elävillä ihmisillä hengellisyys ja hengellinen yhteisöllisyys eivät ulotu pelkästään uskonnollisiin asioihin ja henkilökohtaiseen jumala-suhteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudellinen toiminta eri muodoissaan ei ole irrallinen osansa ihmisen hengellisyyden arkipäivää ja sen kollektiivista ja sosiaalista ulottuvuutta.

Vanhoillislestadiolaisuuden verkostot

Vanhoillislestadiolaiset tunnetaan yleensä ahkerina ja yritteliäinä ihmisinä, jotka toimivat erityisesti rakentamisen alueella. Verkostot ovat tärkeä osa vanhoillislestadiolaisten taloudellista toimintaa ja sen ymmärtämistä. Vanhoillislestadiolaisuuden taloudellista toimintaa olisikin vaikea tehdä ymmärrettäväksi vaikkapa tavanomaisilla taloustieteen teorioilla, koska ne jättäisivät niin paljon avoimeksi sen suhteen, mikä edesauttaa ja selittää lestadiolaisten toimintaa talouden alueella.

Talousteoriat ja yrittämiseen liittyvät teoriat usein painottavat joko makrotason tai mikrotason selitysmalleja lukujen pohjalta, esimerkiksi, miten ulkoiset tekijät mahdollistavat tai estävät yrittämistä, tai miten yrittäjän persoonallisuus selittää yrittäjänä olemista ja yrittäjäksi ryhtymistä.

Verkostonäkökulma tuo makro- ja mikrotason väliin jäävän perspektiivin, eli sosiaalisen ulottuvuuden merkityksen, yrittämisen ja ja muun taloudellisen toiminnan suhteen. Tällöin taloudellinen aktiivisuus kytkeytyy sosiaalisiin suhteisiin, jotka luovat mahdollisuuksia ja perustelevat yksilön tekemiä päätöksiä ja toimintoja.

Lestadiolaisuus muodostaa vahvasti verkostomaisen kokonaisuuden, jossa ihmiset ovat monella eri tavalla suhteissa toistensa kanssa. Talouden kannalta merkitykselliset verkostot eivät ole irrallaan tästä verkostosta, vaan päinvastoin, lestadiolaiset taloudelliset verkostot ovat uppoutuneet, eli ovat osa lestadiolaisuuden muodostamaa verkostokokonaisuutta. Näissä verkostoissa taloudelliset suhteet limittyvät hengellisiin ja sosiaalisiin suhteisiin sekä sukulais- ja ystävyyssuhteisiin. Se tekee näistä verkostoista erityisen vahvoja.

Verkostot edesauttavat yritystoiminnan rakentumista, rekrytointia ja asiakkaiden hankintaa. Lestadiolaisuuteen kuuluminen voikin olla yrittäjälle hyvinkin hyödyllistä: lestadiolaisuus on hengellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen voimavara yrittäjälle ja yrittäjyydelle. Tämä resurssinäkökulma on olennainen erityisesti yrittämiseen ja taloudelliseen toimintaan orientoitumisen vaiheessa sekä yritystoiminnan käytännöissä.

Parhaimmillaan lestadiolaisten keskinäiset verkostosuhteet ovat hyvin myönteinen asia kaikille taloudellisen toiminnan osapuolille, kuten myös paikallis- tai aluetalouksille. Yrittäjyyden kautta lestadiolaiset asemoituvat aktiivisiksi ja vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi, jotka ottavat vastuuta yhteiskunnan hyvinvoinnista.

Pahimmillaan verkostot ja verkostosuhteet voivat kuitenkin mahdollistaa suhteiden hyväksikäyttämistä. Verkostojen tutkiminen tuokin esiin kysymyksen sidonnaisuuksista: miten verkostoihin sisältyvät sidonnaisuudet, lojaliteetit ja vastavuoroisuudet vaikuttavat poliittisen päätöksentekoon tai julkiseen hallintoon.

Taloudellisen toiminnan tutkiminen tuo lestadiolaisuudesta uusia ulottuvuuksia esiin. Yrittäjyyden alue ei ole samanlaisen hengellisen kiinnostuksen kohteena kuin vaikkapa perhe-elämä tai seksuaalisuus. Hengellisyyden rajat ovatkin löyhemmät taloudessa kuin muilla elämän osa-alueilla.  

Talouden alueella lestadiolaiset voivat hyväksytysti kilpailla ja kilvoitella toistensa ja liikkeeseen kuulumattomien ihmisten kanssa. Lestadiolainen teologia ei aseta juuri esteitä rahan ansaitsemiselle, rikastumiselle tai yritysten kasvulle. Kiintoisaa onkin, että monia lestadiolaistaustaisia yrityksiä on viime vuosina listautunut pörssiin.

Taloudessa ja yrittäjyydessä liikkeeseen kuuluvat ihmiset – erityisesti miehet – voivat toteuttaa omaa kilpailullisuutta, kunnianhimoa ja näyttämisen halua, joka ei olisi samalla tavalla mahdollinen esimerkiksi urheilun ja taiteen alueella. Naisille puolestaan yrittäjyys luo mahdollisuuksia toimia perheen ja lastenkasvatuksen ulkopuolella, ja saavuttaa taloudellista omavaraisuutta. 

Teksti on julkaistu alunperin Katsomukset.fi-sivustolla (https://katsomukset.fi/2018/05/14/taloudellinen-toiminta-uskonnollisessa-liikkeessa-vanhoillislestadiolaisuuden-taloudelliset-verkostot/)

Aini Linjakumpu & Sandra Wallenius-Korkalo: Lestadiolaisuus "maailmassa"

Uskonnolliset yhteisöt muodostavat jäsenilleen ennen kaikkea hengellisen kodin. Yhteiskunnan näkökulmasta uskonto on kuitenkin paljon muutakin. Suomen suurin herätysliike lestadiolaisuus vaikuttaa ”maailmassa” monin tavoin. Aktiivisimmillaan lestadiolaiset ovat olleet puoluepolitiikassa ja yrityselämässä.

Tiiviimmätkään uskonnolliset liikkeet eivät ole irrallaan muusta maailmasta. Ne ovat osa yhteiskuntaa ja yhteiskunnallisia toimintoja. Tämä pätee myös vanhoillislestadiolaisuuteen ja muihin lestadiolaisuuden alaryhmittymiin. Vaikka lestadiolaisuudessa on olemassa piirteitä, jotka vahvistavat sen sulkeutuneisuutta, liikkeen jäsenet toimivat samanaikaisesti monilla yhteiskunnan alueilla, ”maailmassa”.

Maailma ei ole kuitenkaan uskovaiselle ihmiselle vain yhteisön ulkopuolella olevaa todellisuutta, vaan todellisuutta, johon myös itse osallistutaan, ”ollaan maailmassa”. ”Maailmassaolemisella” ei korosteta ehdotonta eroa uskonnollisen liikkeen ja maailman välillä, vaan pikemminkin sitä tosiasiaa, että myös uskonnollisten liikkeiden jäsenet ovat osa maailmaa ja he osallistuvat monin tavoin sen toimintoihin.

Maailmassaolo tarkoittaa kohtaamista ja vuorovaikutusta, jossa kohdataan asioiden ja käytänteiden lisäksi myös liikkeeseen kuulumattomia ihmisiä. Ja päinvastoin: uskonnollisiin liikkeisiin kuulumattomat ihmiset kohtaavat näissä tilanteissa ja toiminnoissa liikkeisiin kuuluvia ihmisiä, mikä ei ole välttämättä mahdollista muutoin.

Politiikka, talous ja työ

Maailmassaoleminen ei ole automaattisesti kielteistä tai uhkaavaa. Se voi olla myös välttämätöntä ja jopa myönteistä uskonnollisen yhteisön ja siihen kuuluvien ihmisten kannalta. Tällaisia maailmassaolemisen muotoja edustavat politiikan, talouden ja työn alueet.

Ne ovat yhteiskunnallisen osallisuuden alueita, joissa ihminen toimii aktiivisena kansalaisena, ei ainoastaan Jumalan valtakunnan asukkaana. Lestadiolaisuus korostaa työtä koko yhteiskunnan ja oman lähiseudun parhaaksi. Yhteiskunnallinen osallisuus nähdään palvelutoimintana, jossa yhteiskunnan palvelemisen ohella palvellaan myös Jumalaa.

Käytännössä palvelutoiminta toteutuu esimerkiksi siinä, että vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluvia henkilöitä toimii mittavassa määrin sekä paikallispolitiikassa että valtakunnallisessa politiikassa. Paikallispolitiikassa liikkeellä on tietyillä alueilla huomattava merkitys. Liike vaikuttaa myös kirkollispolitiikassa. Erityisesti tämä näkyy vahvoilla kannatusalueilla, kuten Pohjois-Pohjanmaalla.

Valtakunnantasolla lestadiolaisuuden eri haarat muodostavat erityisesti keskustapuolueen kannatuksesta selkeän osan. Professori Jouko Talosen arvion mukaan edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2015 lestadiolaiset ja lestadiolaislähtöiset ehdokkaat saivat 11 % Suomen Keskustan äänistä koko maassa.

Talouden alueella lestadiolaiset yrittäjät ja yritykset ovat saaneet Suomessa kohtuullisen suurta jalansijaa, erityisesti rakennussektorilla. Lestadiolaistaustaisia yrittäjiä toimii rakentamisen ohella laveasti miltei kaikilla keskeisillä yrittäjyyden aloilla. Vaikka yrittäjyys on ollut perinteisesti miesvaltaista, myös lestadiolaistaustaisia naisia toimii yrittäjinä, erityisesti palvelualoilla.

Politiikan ja talouden alueilla lestadiolaisuus näyttäytyy resurssina: lestadiolainen poliitikko tai yrittäjä saa hyötyä liikkeen opillisista ja käytännöllisistä painotuksista sekä sosiaalisista verkostoista. Toisaalta nämä verkostot ovat liikkeen ulkopuolisten toimijoiden kritiikin kohteena. Esimerkiksi kysymykset keskinäisistä sidonnaisuuksista ja lojaliteeteista tuottavat jännitteitä lestadiolaisuuden ja ”maailman” välillä.

Lestadiolaisuus muuttuvassa maailmassa

Lestadiolaisuuden suhteessa maailmassaoloon on tunnistettavissa eräitä yleisiä, hitaasti muuttuvia piirteitä. Näitä ovat niin yhteiskunnallisen toiminnan nojaamineen kristillisinä pidettyihin arvoihin ja palvelutoiminnan arvostus kuin myös laaja porvarillisten puolueiden kannatus.

Kuitenkin maailmassaoleminen on myös väistämättä kiinni ajassa. Totutut toimintatavat politiikan, talouden ja työn alueella löytävät uusia muotoja yhteiskunnallisten rakenteiden ja toimintatapojen muuttuessa. Uudenlaisesta työstä käy esimerkiksi vaikkapa vanhoillislestadiolaisen elämäntavan esittäminen ja brändääminen sosiaalisen median blogeissa.

Politiikan, talouden ja työn alueiden tarkastelu syventää ymmärrystä hengellisyyden moninaisista tasoista uskonnollisten liikkeiden elämässä ja osana laajempia yhteiskunnallisia verkostoja. Tällä tavoin tarkastelu laventaa ymmärrystä lestadiolaisuuden – ja samalla ylipäänsä uskonnollisten liikkeiden jäsenten – osallisuudesta ja toiminnasta alueella, joka ei tavanomaisesti ole tutkimuksen kohteena.

Kevään eduskuntavaalien alla onkin ajankohtaista pohtia, miten lestadiolaisuus asemoituu muuttuvassa yhteiskunnassa ja millaista poliittista ja taloudellista valtaa liikkeen jäsenillä on nyt ja tulevaisuudessa. Tämä pätee toki myös muihin uskonnollisiin liikkeisiin ja yhteisöihin.

Tämä blogiteksti on julkaistu alunperin 13.3.2019 Katsomukset.fi-blogissa

Teksti liittyy keväällä 2019 julkaistuun kirjaan "Politiikka, talous ja työ: Lestadiolaisuus maailmassa"

 

Taloudellinen toiminta uskonnollisessa liikkeessä: vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot

Uskonnollisten liikkeiden piirissä harjoitetaan monenlaista taloudellista toimintaa. Jotkut uskonnolliset liikkeet toimivat kuin yritykset, joillakin toisilla liikkeillä on puolestaan suuria omaisuuksia. Toisaalta uskonnollisiin liikkeisiin kuuluvat ihmiset voivat olla aktiivisesti mukana liiketoiminnassa. Heillä voi olla yrityksiä tai he voivat olla mukana muiden yrityksissä esimerkiksi omistajuuden, hallinnoimisen tai johtamisen kautta.

Vanhoillislestadiolaisuus on esimerkki uskonnollisesta liikkeestä, jonka piirissä juuri taloudellinen aktiivisuus on merkittävää. Aihepiirin tärkeydestä huolimatta lestadiolaisuuteen nivoutuvaa taloudellista toimintaa ei ole aiemmin tutkittu käytännössä lainkaan.

Vanhoillislestadiolaisuuden kaltainen uskonnollinen liike on erityinen taloudellisen toiminnan konteksti. Tämän kaltaisessa tiiviissä uskonnollisissa liikkeissä elävillä ihmisillä hengellisyys ja hengellinen yhteisöllisyys eivät ulotu pelkästään uskonnollisiin asioihin ja henkilökohtaiseen jumala-suhteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudellinen toiminta eri muodoissaan ei ole irrallinen osansa ihmisen hengellisyyden arkipäivää ja sen kollektiivista ja sosiaalista ulottuvuutta.

Vanhoillislestadiolaiset tunnetaan yleensä ahkerina ja yritteliäinä ihmisinä, jotka toimivat erityisesti rakentamisen alueella. Verkostot ovat tärkeä osa vanhoillislestadiolaisten taloudellista toimintaa ja sen ymmärtämistä. Vanhoillislestadiolaisuuden taloudellista toimintaa olisikin vaikea tehdä ymmärrettäväksi vaikkapa tavanomaisilla taloustieteen teorioilla, koska ne jättäisivät niin paljon avoimeksi sen suhteen, mikä edesauttaa ja selittää lestadiolaisten toimintaa talouden alueella.

Talousteoriat ja yrittämiseen liittyvät teoriat usein painottavat joko makrotason tai mikrotason selitysmalleja lukujen pohjalta, esimerkiksi, miten ulkoiset tekijät mahdollistavat tai estävät yrittämistä, tai miten yrittäjän persoonallisuus selittää yrittäjänä olemista ja yrittäjäksi ryhtymistä.

Verkostonäkökulma tuo makro- ja mikrotason väliin jäävän perspektiivin, eli sosiaalisen ulottuvuuden merkityksen, yrittämisen ja ja muun taloudellisen toiminnan suhteen. Tällöin taloudellinen aktiivisuus kytkeytyy sosiaalisiin suhteisiin, jotka luovat mahdollisuuksia ja perustelevat yksilön tekemiä päätöksiä ja toimintoja.

Lestadiolaisuus muodostaa vahvasti verkostomaisen kokonaisuuden, jossa ihmiset ovat monella eri tavalla suhteissa toistensa kanssa. Talouden kannalta merkitykselliset verkostot eivät ole irrallaan tästä verkostosta, vaan päinvastoin, lestadiolaiset taloudelliset verkostot ovat uppoutuneet, eli ovat osa lestadiolaisuuden muodostamaa verkostokokonaisuutta. Näissä verkostoissa taloudelliset suhteet limittyvät hengellisiin ja sosiaalisiin suhteisiin sekä sukulais- ja ystävyyssuhteisiin. Se tekee näistä verkostoista erityisen vahvoja.

Verkostot edesauttavat yritystoiminnan rakentumista, rekrytointia ja asiakkaiden hankintaa. Lestadiolaisuuteen kuuluminen voikin olla yrittäjälle hyvinkin hyödyllistä: lestadiolaisuus on hengellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen voimavara yrittäjälle ja yrittäjyydelle. Tämä resurssinäkökulma on olennainen erityisesti yrittämiseen ja taloudelliseen toimintaan orientoitumisen vaiheessa sekä yritystoiminnan käytännöissä.

Parhaimmillaan lestadiolaisten keskinäiset verkostosuhteet ovat hyvin myönteinen asia kaikille taloudellisen toiminnan osapuolille, kuten myös paikallis- tai aluetalouksille. Yrittäjyyden kautta lestadiolaiset asemoituvat aktiivisiksi ja vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi, jotka ottavat vastuuta yhteiskunnan hyvinvoinnista.

Pahimmillaan verkostot ja verkostosuhteet voivat kuitenkin mahdollistaa suhteiden hyväksikäyttämistä. Verkostojen tutkiminen tuokin esiin kysymyksen sidonnaisuuksista: miten verkostoihin sisältyvät sidonnaisuudet, lojaliteetit ja vastavuoroisuudet vaikuttavat poliittisen päätöksentekoon tai julkiseen hallintoon.

Taloudellisen toiminnan tutkiminen tuo lestadiolaisuudesta uusia ulottuvuuksia esiin. Yrittäjyyden alue ei ole samanlaisen hengellisen kiinnostuksen kohteena kuin vaikkapa perhe-elämä tai seksuaalisuus. Hengellisyyden rajat ovatkin löyhemmät taloudessa kuin muilla elämän osa-alueilla.
Talouden alueella lestadiolaiset voivat hyväksytysti kilpailla ja kilvoitella toistensa ja liikkeeseen kuulumattomien ihmisten kanssa. Lestadiolainen teologia ei aseta juuri esteitä rahan ansaitsemiselle, rikastumiselle tai yritysten kasvulle. Kiintoisaa onkin, että monia lestadiolaistaustaisia yrityksiä on viime vuosina listautunut pörssiin.

Taloudessa ja yrittäjyydessä liikkeeseen kuuluvat ihmiset – erityisesti miehet – voivat toteuttaa omaa kilpailullisuutta, kunnianhimoa ja näyttämisen halua, joka ei olisi samalla tavalla mahdollinen esimerkiksi urheilun ja taiteen alueella. Naisille puolestaan yrittäjyys luo mahdollisuuksia toimia perheen ja lastenkasvatuksen ulkopuolella, ja saavuttaa taloudellista omavaraisuutta.


Tämä blogiteksti on julkaistu alunperin 14.5.2018 Katsomukset.fi-blogissa

Kirjanjulkistamistilaisuus

Kirjanjulkistamistilaisuus

Aini Linjakumpu:

Vanhoillislestadiolaisuuden

taloudelliset verkostot

Rovaniemen kaupunginkirjasto, Lapponica-sali

Tiistai 15.5.2018, klo 18.00-19.30

Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.

Tervetuloa!

Aini Linjakumpu

Vanhoillislestadiolaisuuden 

taloudelliset verkostot

Ilmestyy 15.5.2018 

 

(Vastapaino, 2018)

Tutkimus lestadiolaisten taloudellisesta verkostoista julkaistaan toukokuussa 2018

Aini Linjakumpu: Vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot

Taloudellinen toiminta vanhoillislestadiolaisuuden piirissä on ihmisiä paljon puhuttava asia, josta ei kuitenkaan tiedetä juuri mitään. Lestadiolaiset tunnetaan yleensä ahkerina ja yritteliäinä ihmisinä, jotka toimivat erityisesti rakentamisen alueella. Aihepiiri on herkkä, koska lestadiolaisten keskinäisen tiiviin verkostoitumisen nähdään aiheuttavan ongelmia ja mahdollisesti jopa vääristymiä yritystoiminnan suhteen.

 

Kirja on ensimmäinen tutkimus vanhoillislestadiolaisten taloudellisesta toiminnasta. Se pyrkii valaisemaan lestadiolaisyrittäjien menestyksen salaisuuksia. Kirjassa kerrotaan, millaista yrittäjyyttä liikkeen jäsenten piirissä harjoitetaan, millaisia yhteistoimintaa talouden ympärille rakentuu ja miten lestadiolaisyrittäjät kohtaavat asiakkaita, työntekijöitä ja liikekumppaneitaan. Kirjassa kerrotaan myös, miten liike tukee yrittämistä ja yrittäjiä.

 

Kirjaa varten on kerätty tietoa yrityksistä ja yrittäjistä, haastateltu liikkeeseen kuuluvia ja kuulumattomia ihmisiä sekä analysoitu liikkeen omia julkaisuja yrittämiseen liittyen. Tutkimuksessa lestadiolaisten taloudellista toimintaa tulkitaan verkostonäkökulman avulla: millaisia taloudellisia verkostoja voidaan löytää; miten ne ovat yhteydessä muihin lestadiolaisten verkostoihin ja miten verkostot edesauttavat yrittäjyyttä.

Kirjan sisällysluettelo:

Johdanto      

Tutkimuksen lähtökohtia

Käsitteellisiä perusteluja

 Tutkimuksen aineisto

Talouden teologia

Varhaisia teologisia lähtökohtia

Uuden ajan henki

Vapautuksen teologiasta eettiseen talouteen

Uskonnolliset liikkeet ja liiketoiminta

Uskonnollinen liike yrityksenä

Omavaraisyhteisöt ja kollektiivinen yrittäjyys

Uskonnon brändääminen yritystoimintaan

Verkostot yrittämisen lähtökohtana

Uskontojen tutkiminen talouden näkökulmasta

Verkoston käsite

Verkostot resurssina

Luottamuksen merkitys

Verkostot ja vanhoillislestadiolaisuuden tutkiminen

Orientaatio yrittämiseen

Vanhoillislestadiolaisuus yrittämisen resurssina

Teologinen perusta

Yhteisöllinen hyväksyntä ja arvopohja

Yrittäjyyteen kasvaminen

Yrittäjänä toimiminen

Verkostojen hyödyt yritystoiminnassa

Toimialan valikoituminen

Yrityksen aloittaminen

Rekrytointi

Menestyksen nälkä ja pyrkimys kasvuun

Taloudellisten verkostojen rakentuminen

Verkostojen välttelystä verkostojen tunnistamiseen

Sukuverkostot

Yritysten väliset verkostot

Sektorirajat ylittävät verkostot

Taloudelliset verkostot vanhoillislestadiolaisuudessa

Talous rajapintana

Kohtaamisen politiikka

Työntekijänä vanhoillislestadiolaisessa yrityksessä

Kohtaaminen asiakkaan kanssa

Kohtaaminen hengellisyyden kanssa

Johtopäätökset